Download pdf FI

Jaa artikkeli

Toimitusjohtajalta

Kuurojen Palvelusäätiö Pekka Räsänen

Pekka Räsänen: 120 merkityksellistä toiminnan vuotta

Vuosi 2017 oli säätiön 120 vuotisen toiminnan juhlavuosi. Juhlavuoden merkitystä korosti Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden osuminen samaan ajankohtaan.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema oli Yhdessä. Säätiön asiakkaat, henkilöstö ja yhteistyötahot toteuttivat yhdessä erilaisia juhlatilaisuuksia säätiön toimintapaikkakunnilla vuoden 2017 aikana.

Säätiön järjestölähtöisen palvelun ja toiminnan ydin on aina noussut asiakkaan arjesta lisäten asiakkaiden elämänlaatua ja tuottaen lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Lähtökohtana palvelujen tuottamisessa on asiakkaan arki ja sen hyvä tuntemus. Tehtävämme on saada aikaan muutosta ihmisten arjessa ja tukea näin asiakkaiden merkityksellistä elämää.

Lämmin kiitos säätiön asiakkaille, henkilöstölle, hallinnolle ja yhteistyökumppaneille. Onnistuimme rakentamaan juhlavan ja merkityksellisen toimintavuoden 2017 – yhdessä.

Viittomakieltä käyttävän henkilökohtaiset tarpeet tulee ymmärtää ja huomioida palveluja järjestettäessä. Jaa Twitterissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat tällä hetkellä myllerrysten keskellä. Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia Suomessa koskaan. Se koskettaa satojen tuhansien ihmisen työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka tuo käyttäjälle laajemmin mahdollisuuden valita itse palveluiden tuottaja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistukseen sekä maakuntauudistukseen liittyvät lakiehdotukset eivät kuitenkaan huomioi viittomakieltä käyttävien kielellisiä oikeuksia, sillä ne tarkastelevat viittomakieltä käyttäviä ainoastaan aistivamman näkökulmasta. Tämä on riittämätöntä. Jo perustuslain 17 § 3 mom. puhuu kahdesta eri ryhmästä: ensinnäkin viittomakieltä käyttävistä sekä toiseksi aisti- ja puhevamman vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevista. Osa viittomakieltä käyttävistä kuuluu näihin molempiin ryhmiin. Tämä tulee ottaa huomioon kaikessa lainsäädännössä, kuten viittomakielilaki (359/2015) edellyttää.

Viittomakieltä käyttävien kuurojen, kuurosokeiden ja muiden kuulovammaisten potilasturvallisuus, itsemääräämisoikeus, oikeus hyvään hoivaan ja huolenpitoon, oikeus tietää palveluihin liittyvistä vaihtoehdoista jne. eivät voi toteutua, mikäli viittomakieltä ei nimenomaisesti sisällytetä lakiehdotusten palvelujen kieltä koskeviin pykäliin tai perusteluihin. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi viittomakieltä käyttäville on turvattava oikeus saada viittomakielistä tietoa palveluista ja käyttää äidinkieltään eli viittomakieltä. Viittomakieltä käyttävän henkilökohtaiset tarpeet tulee ymmärtää ja huomioida palveluja järjestettäessä.

 

Kuurojen Palvelusäätiö lukuina

Kuurojen Palvelusäätiö lukuina Vuosikertomus 2017

Kuurojen Palvelusäätiö lukuina Vuosikertomus 2017